Juupas juu... En oo päässy kirjotteleen ku tosiaan se netti o josain?? Juu oli fyssan koe tosa torstaina ja maanantaina oli laulu/bändi harkat. Mun pitäs tehä en perjantaiks vaikuttavapuhe, teen koulukiusauksesta... Hehheh mulla sitä aihetta riittää ja oikeen omasta kokemuksesta... Mut siis juu tosa rupesin yks päivä nauraan ihan sairaana tolle mun blogi tekstille ^^ ''Mä ja mun elämä...'' Voi jeesus ei sitte tenumpaa lööytyny?? o.O?
Mutta juu kahtellaan taas <3
Miss you.... <33
perjantai 29. lokakuuta 2010
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
4ever yours honey...
Tänään heräsin kaheltatoista ja oli selkä, niskat ja kurkku kipeenä ;(( No sit se meni ohi ja oon täs aikaa tappanu kaikin mahollisin tavoin... Muru lähti just kotia <3 ( miss you...) LAURA oot ihana ja paras ja mulle nii helvetin rakas autat aina ku on vaikeet oot todelline frendi <333 ;))) No juu en varmaan sit vähään aikaan kirjottele ku mun koneen mokkula tulee vasta postissa myöhemmin...;(( ( oon siis nyt kummitätil ) :D<3 Mitäs muuta ei kai mitää?? Kotia lähen tässä joskus jaaaaa.... Kouluun huomen!!!! D: Loma loppu.. ;((
Mut ei se mitää... Nyt syömään---> heippaaaaa!!! <33
Mut ei se mitää... Nyt syömään---> heippaaaaa!!! <33
lauantai 23. lokakuuta 2010
Nonnii,nyt vähän lisää musta...
Mistä sitä alottas, no mun elämä ei aina oo ollu mitään helppoo, mut ihan siedettävää.
Mua alettiin kiusata ykkösluokalla ja sitä jatku seiskalle(oon nyt Lucia Hagmanin Yläasteella, 8c).
Olin aina se luokan rumin, ällöttävin ja lihavin, ala-asteella sille asialle ei tehty mitään ja mulla meni muutenki suksetristiin koulun rehtorin kanssa, joka sattu oleen mun luokanvalvoja se itekki oli siinä oikeestaan mukana, joka tunti mun käskettiin ulos luokasta(joskus ilman syytä) numerot laski ja en jaksanu panostaa.
No sitten menin seiskalle ja ootin et kaikki muuttuis, mut ei meijän luokan kaikki jätkät rupes kiusaan taas lukuunottamatta yhtä :). Mää masennuin, kävin terkkarilla puhumassa ja joka päivä ajattelin et millon lopettasin se tuskan, parikertaa jopa viiletelin, mut sitte tuli Jenna ja Roosa, jotka sai mut pelastettua siitä kaikesta.
Ne oli mun ystäviä vaikka kaikki muut kiusas ne anto mulle itsevarmuutta tehä asioita ja haistattaa pitkät mun kiusaajille. Ollaan koettu yhessä kaikkee niin paskoja ku aivan parhaita asioita. Me ollaan oltu välirikossa pitkiäki aikoja ja hyvistä syistä, mut saatu aina välit korjattua. Sit tuli kesäl viel yks ilonpilkku Felicia, sekin on ollu tukena vaikeina aikoina ja auttanu mua paljonki. Nyt elän onnellista elämää ja kaikki on hyvin, sain jopa iskettyä ittelleni poikakaverin ;)) <3 Siinä on lyhyesti mun elämä tähän asti, sitten tykkään runoilla. En harrasta sitä harrastuksena, mut kavereille ja kaikille teen niitä. niiden tekeminen autto mua vaikeilla hetkillä, ku pystyin purkaan tunteeni johonki. Tässä runo jonka oon tehny mun kullalle:
Sä toit mulle elämän, rakensit siitä kestävän.
Teit siitä pysyvän, vahvan ja jämäkän.
Se pysyy avullas pystyssä, ei kaadu heikkona hetkenä.
Vaan seisoo siinä ylväänä, niin kuin talo kestävä. ^^
Mua alettiin kiusata ykkösluokalla ja sitä jatku seiskalle(oon nyt Lucia Hagmanin Yläasteella, 8c).
Olin aina se luokan rumin, ällöttävin ja lihavin, ala-asteella sille asialle ei tehty mitään ja mulla meni muutenki suksetristiin koulun rehtorin kanssa, joka sattu oleen mun luokanvalvoja se itekki oli siinä oikeestaan mukana, joka tunti mun käskettiin ulos luokasta(joskus ilman syytä) numerot laski ja en jaksanu panostaa.
No sitten menin seiskalle ja ootin et kaikki muuttuis, mut ei meijän luokan kaikki jätkät rupes kiusaan taas lukuunottamatta yhtä :). Mää masennuin, kävin terkkarilla puhumassa ja joka päivä ajattelin et millon lopettasin se tuskan, parikertaa jopa viiletelin, mut sitte tuli Jenna ja Roosa, jotka sai mut pelastettua siitä kaikesta.
Ne oli mun ystäviä vaikka kaikki muut kiusas ne anto mulle itsevarmuutta tehä asioita ja haistattaa pitkät mun kiusaajille. Ollaan koettu yhessä kaikkee niin paskoja ku aivan parhaita asioita. Me ollaan oltu välirikossa pitkiäki aikoja ja hyvistä syistä, mut saatu aina välit korjattua. Sit tuli kesäl viel yks ilonpilkku Felicia, sekin on ollu tukena vaikeina aikoina ja auttanu mua paljonki. Nyt elän onnellista elämää ja kaikki on hyvin, sain jopa iskettyä ittelleni poikakaverin ;)) <3 Siinä on lyhyesti mun elämä tähän asti, sitten tykkään runoilla. En harrasta sitä harrastuksena, mut kavereille ja kaikille teen niitä. niiden tekeminen autto mua vaikeilla hetkillä, ku pystyin purkaan tunteeni johonki. Tässä runo jonka oon tehny mun kullalle:
Sä toit mulle elämän, rakensit siitä kestävän.
Teit siitä pysyvän, vahvan ja jämäkän.
Se pysyy avullas pystyssä, ei kaadu heikkona hetkenä.
Vaan seisoo siinä ylväänä, niin kuin talo kestävä. ^^
perjantai 22. lokakuuta 2010
Heissan kaikille!
Hei mun nimi on Anniina Laura Helena Annala ja oon 14-vuotias, asun Kokkolassa.
Harrastan laulamista ja musiikki on tosi lähellä mun sydäntä <3
En oikeen tiiä mitä mun pitäs nyt näin aivan aluks kertoo, mut toivottavasti pääsen joka päivä kirjotteleen kuulumisia ja mitä oon duunaillu.
Mutta nyt on aika painua pehkuihina joten huomiseen <3 Ja täs viel lemppari laulajan musaa:http://www.youtube.com/watch?v=1wYNFfgrXTI
Harrastan laulamista ja musiikki on tosi lähellä mun sydäntä <3
En oikeen tiiä mitä mun pitäs nyt näin aivan aluks kertoo, mut toivottavasti pääsen joka päivä kirjotteleen kuulumisia ja mitä oon duunaillu.
Mutta nyt on aika painua pehkuihina joten huomiseen <3 Ja täs viel lemppari laulajan musaa:http://www.youtube.com/watch?v=1wYNFfgrXTI
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)